Aamu aurinko nousee...
Luonto näyttää upealta kuurapeitteessään....
Kaikkialla on niin valoisaa....
Olen lomalla.....
Metsä kutsuu vielä kerran sienestämään ennen talven tuloa...
Josko vielä kävisi kerran ennen talvea katsomassa suppiksia talven varalle. Niinpä nautin tukevan munakas aamiaisen ja pakkasin koiran ja sienikorin autoon ja suuntasin kohti Akaan metsiä. Sienestäminen on mielipuuhaani, metsässä on aina niin hyvä tunnelma. Siellä unohtuu kaikki maailman murheet ja on ihana hengittää. Miten muutamassa tunnissa voikin saada niin täydellistä sielun ja ruumiin hoitoa. Metsässä maa ei ollut jäässä ja sieniäkin löytyi. Koira juoksenteli vapaana ja nautti myös silminnähden olostaan, Tottakai. Koska maassa oli pudonneita lehtiä ja havuja oli suppiksia todella haastava löytää. Normaalistikin suppilovahvero sulautuu hyvin maastoon, mutta nyt tuntui että ne oli lähes mahdotonta havaita. Koira toi välillä keppiä viereeni, jotta heittäisin sitä ja aina kun kummarruin ottamaan keppiä käteeni, niin huppista siinähän oli vieressä rypäs sieniäkin. Siis koiran kanssa saumatonta yhteistyötä!
Kyllä nyt on sienien suhteen varauduttu talveen. On sekasienet suolassa joulun sienisalaattia varten ja 4 isoa korillista suppilovahveroita on kuivatettu purkkeihin. Mieli on virkistynyt ja koira on onnellinen. Täydellinen lomapäivä! Huomenna suuntaamme viikonlopuksi mökille haravoimaan lehtiä, taidanpa tehdä mukaan kattilallisen täyteläistä sienikeittoa. Lämmin keitto monen tunnin ulkoilun jälkeen maistuu taivaalliselta. Ja pääsee mökkisaunaan ja paljuun, ihanaa!
Kyllä on ollut upea syksy!
Vai mitä mieltä olette?
